Odottavan aika on pitkä.Olen saanut tuntea sanonnan paikkansapitävyyden luiden ytimissä asti.Liigan alkuun on edelleen tuskastuttavan pitkä aika eivätkä päivien pituudet mateluineen armahda kärsimyksessä mitenkään.

Lomailin taannoin Berliinissä ja ilokseni matkaseurueemme herrat olivat jääkiekkoa seuraavaa väkeä.Tosin JYPin faneja.Saimme aivan loistavia keskusteluja aikaan ja lyhyet lentomatkatkin taittuivat tulevaa kautta pohtiessa.

Herrat olivat silminnähden tyytyväisiä etteivät hifkiläiset nostaneet viimekauden lopussa palkintokannua korkeimmalle.Oli muiden vuoro tehdä se.Ja tyylillä tietenkin.Ensi kautta hekin odottavat innolla sekä lupasivat seurata kanssani kirvesrintoja ja eritoten herra Rautakorpea.Tuukan paluu suomiliigaan oli myös posiiivinen asia heille.

Tappara ja Ilves mittelöivät puolen kuun tienoilla voimiaan pesäpallossa.Aivan koko pesisjoukuetta ei saatu pelaajista koottua vaan apuja piti hakea valmennuspuoleltakin kuin myös toimiston työntekijöistäkin.Kirvesrinnat veivät voiton,mutta jälkipelit jatkuvat...

Kesä on ollu melkoisen vaihteleva.Haikeudella muistamme kiekkolegenda Pekka Marjamäkeä,joka nukkui luotamme pois.Hänen elämänmyönteisyydestä ja rakkaudestaan perinteisiin hallimuoniin saamme kaikki puhtia tulevaan kauteen ja varsinkin sen odotukseen.