Töiden jälkeen riensin kahden nuoremman lapseni joulujuhlaan.Tuttuun tapaan koulun sali oli täyttynyt lasten läheisistä.Ja samaan tuttuun tapaan istuin penkissäni pikaisesti töissä tuunattuna,mullantuoksuisena äitinä.Silmämeikki lähes poskella ja nenä kiiltävänä.

Kotona,keittiön pöydällä lepäsi päivän postipino.Tuttuun tapaan muutama lasku,yksi matkaopas ja joulukortteja.Luin jouluntoivottajien nimiä kunnes minut pysäytti yhden kortin viesti...

Meille oli tullut hääkutsu juhannushäihin.Ihanaa!Rakas serkkuni menee naimisiin ja meidän toivotaan olevan paikalla.Mikä onkaan upeampaa kuin kirkas ja lämmin juhannussää,vihreät koivut ja morsiuspari?

Toivon mukaan sää hemmottelee juhlakansaa.Huomenna anon itselleni vapaata juhannukseksi ja jos sen saan niin joulustani tulee entistä parempi!Varsinkin sen takia,että minulla on jotain mitä todella kannattaa odottaa.

Tämä juhannushääpari järjestää varmasti yhtä ikimuistoiset häät mitä marraskuussa tahdon-sanoneet ässäfanit Isonmäen jäähallissa.Eero Rouhikko ja Suvi Viita pamauttivat naimisiin Ässät-Tappara ottelun erätauolla.Ihan vain siinä jäällä pastorin edessä.

Jotain samankaltaista voisi olla kesällä luvassa,sillä myös juhannushäiden morsian on porilainen.Todella ihastuttava nainen,joka ei pelkää kulkea omia polkujaan!

Hyrisen edelleen onnelisena kortti kädessäni.Kahden ihmisen välinen aito rakkaus on niin suuri asia ettei siihen törmää lähestulkoonkaan joka päivä!