Tämä kaupunki on kautta aikojen tunnettu kahtiajaosta kiekkoseurojen suhteen.Heti synnytyslaitoksella,ensiparkaisun jälkeen,on osattava valita kannattaako Tapparaa vai Ilvestä.Vanhemmat,kummit,kaimat ja mummit yrittävät vaikuttaa asiaan lahjomalla vastasyntynyttä oman kiekkoseuran fanituotteilla.

Kumpaa joukkuetta kannatat?-kysymys tulee eteen aina uudelleen ja uudelleen.Sitä ei voi kiertää mitenkään.On valittava puolensa,halusipa tai ei.Puoli pitää olla vaikkei jääkiekkoa seuraisi ollenkaan.Tämä on periaatekysymys.

Sitten on meitä,joiden vaatekaapista löytyy kattava repertuaari oman seuran logolla tai nimellä varustettuja vaatteita ja asusteita.Takissa täytyy vähintään roikkua Tappara-heijastin ja auton takalasissa tulee olla tarra merkkinä kiekkokansalaisuudesta.

Fanivaatteet velvoittavat.Ollaan kuin Muskettisoturit-yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.Suuri Tappara-sydän loimuttaa liekkiään rinnassa myös silloin kun saa täyden laidallisen ivailua ilvesläisen suusta.

Kauden alussa ilvesläiset soittivat suutaan oikein urakalla rakkaan vastustajansa huonon onnen kustannuksella.Moni fani sai kuulla kunniansa.Vasta Ilveksen oman veneen karkaaminen ulapalle pysäytti ilkkumisen.

Tappara-Ilves -asetelma muistuttaa täysin parisuhdetta.Se on ämmä,joka on sarjataulukossa alempana.Ikuinen kukkotappelu hellan ja vallan välillä.

Suunta on ylöspäin,niin liigataulukossa kuin parisuhteessakin.Kriisiaika on ohi.Tapparalaiset ja ilvesläiset sopivat sittenkin samaan aikaan halliin ilman joukkotappelua tai ivailua.Rakas kotivastustaja on sittenkin parasta mitä voi toivoa.

Nuorten MM-kisajoukkueeseen valittiin Tapparasta Barkov ja Ilveksestä kolme pelaajaa.Helminen valmentaa.Edessä ovat kisat,joissa muiden pelaajien seassa, tämän kaupungin kahden seuran pelaajat puhaltavat yhteen hiileen samassa joukkueessa.Samoin tekevät fanit,yhdessä.

Ikuisesti sinun,rakas vastustajani,

rakkaudella,

Tapparafani.