Tammikuun tasauspeli Tapparan ja Ilveksen välillä pelattiin tänään.Tappara niisti kolme pistettä mukaansa ja puolet Hakametsän fanivaltakunnasta.Kiekkoradion toimittaja tapasi pelin jälkeen rentoutuneen Hirvosen,mutta Hiitelää hän joutui etsimään pidemmän aikaa.

Ilveksen fanit olivat tänään kovin hiljaisia.Oliko heidän keskuudessaan riehunut talviflunssa vai vaivasiko heitä tasausväsymys?Yksi elonmerkki kuitenkin kuultiin joukkueen ainoaksi jääneen maalin syntymisen aikaan.Valaistuminen.Toivoa voi olla sittenkin.

Tapparan fanien kahtiajakaantuminen puolestaan syvenee.Hattuhyllyporukasta on tulossa oma suihkuseurapiiri,jonne on jo pääsyvaatimukset.C3:n huutoporukasta ei niin vain piireihin pääsekkään.Jos et ole tarpeeksi aatelinen,lennät yli käenpesän ja palaat pystösulat savuten takaisin omaan porukkaan.Tämä nähtiin tänään.

Muuten hattuhyllyläiset saavat papukaijamerkin.Ääntä lähtee ja hallin yläosan akustiikka tukee mukavasti.Heillä on uusia,raikkaita kannustushokemia,joihin myös fanikatsomon huutojoukot yhtyvät.Huuto ei myöskään lopu peliajan päättymiseen vaan jatkuu hallin rappusissa ja käytävillä.Parhaimmillaan korvissa soi parikin päivää jos osuu sopivasti porukan kohdalle.

Itse peli oli nautittavaa vaikkakin välillä melkomoista sähellystä.Saravo laukoi komean ensimmäisen maalin ja Ahtola jatkoi siitä mihin Saravo jäi.Pelin varsinaiseksi hahmoksi nousi kuitenkin maalinvartija Metsola,jonka nimeä fanikatsomot mylvivät kolmannen erän loppupuolella.Mies kävi kiitelemässä tyytyväisenä pelin jälkeen fanejaan.

Loppuviimeksi hyvä peli,jonka kruunasi fanikatsomon hellä tunnelma.Pojat olivat otttaneet tyttöystävät mukaan ja jakoivat heille helliä suudelmia......

Rakkautta on sittenkin olemassa!