torstai, 25. lokakuu 2012

"on vain yksi,ainoa TPS"

Tuskin olen ollut missään fanimatkalla,jossa bussilastillinen Tapparafaneja on antaumuksella laulanut toisen liigajoukkueen kannustuslaulua.Näin kävi Tappararisteilyn paluumatkalla.Bussissa raikui TPS:n kannusussanat.

Ennen risteilyä oli tietenkin TPS peli.Pelin alussa nähtiin kuuluisa Nummelinin suvun pelipaidan vaihto.Tosin ura uuden kantajan kohdalla tepsiläisenä jäi ankaksi,sillä nuoremman Nummelinin piti palata pikaisesti takaisin sinne mistä tulikin.

Kirvesrinnat ja tapparafanit tekivät paidanvaihdolle kunniaa seisomalla ja taputtamalla episodin ajan.Olihan tapaus ainutlaatuinen ja se ylitti seurarajat.Itse peli olikin taas yksi helmi lisää tahtojen taisteluun.Turpaan tuli ja parannettavaa jäi.

Seuratessani pelaajia laivalla,jäin miettimään pelin varsinaista luonnetta.Taitaa olla niin,että nuo tavallisenoloiset herrahenkilöt kaikkine finneineen ja geelihiuksineen muuttuvat eräänlaisiksi roolipelaajiksi vasta kiekkokaukalon pukuhuoneessa.Näkymätön sankarinviitta liimautuu selkään vasta sitten kun ihmisestä tulee pelikone.

Vanhan ajan rautahaarniska vaihtuu pelivarusteisiin ja muovikypärään.Peitsen sijasta taistellaan mailoin.Kaikki ajatukset tavismaailmasta hukkuvat ja tilalle tulee rooli.Meno on kuin keskiajan turnajaisissa,tiukasti vastustajan kimppuun ja hurmaamaan katsojat.

Toisaalta,keskiajassa joukkue on muutenkin.Peli ei kulje eikä tahto riitä.Välillä näyttää siltä kuin pelaajat pyörisivät tivolissa.Ja mikä pahinta,ollaan toistamassa samoja takavuosien kuvioita uudestaan.Kiekkoa syötellään armottomasti hyökkäyspäässä pelaajalta pelaajalle ja unohdetaan laukoa kohti maalia.Ainoa tapa ladata ylämummoon on tykittää koko ajan kohti.

Sanotaan,että kevääseen on vielä aikaa,mutta totuus kolkuttaa ovella toisin.Edes Ville Nieminen joulupukkina ei yksin riitä pelastamaan joukkuetta karsintaviivan yli jos muutosta ei tapahdu.Turha on myös syyttää Hakametsän onnetonta jäätä.Ammattipelaaja hoitaa hommansa sellaisellakin.

Yksi lohtu faneilla kuitenkin on,aina on mahdollisuus parantaa.Pohjaltakin suunta on aina ylöspäin.Töitä pitää tehdä jos joukkue ei halua faniensa liittyvän TPS:n kuoroon.Uskon vahvasti,että tämä notkahdus on vain tilapäinen.

maanantai, 8. lokakuu 2012

Lätkässä

Tätä kirjoittaessani vietän aikaani kuntoutuskeskuksessa.Täyshoidon ja ohjelman lomassa on ollut aikaa tutustua muihin osalistujiin sekä miettiä mikä todella saa juuri minut syttymään jääkiekosta.

Ei ole salaisuus,että ryhmäämme on sattunut lisäkseni TPS:n,Ilveksen ja Lukon aktiivifaneja.Tikkupullan paistossa nuotion äärellä käytiin mielenkiintoista keskustelua jääkiekosta ja varsinkin oman seuran ylivoimaisuudesta muihin verrattuna.

Siinä minä olin kirkkaanoranssissa Tapparahupparissani paasaamassa omasta rakkaudestani.Niistä hyvinmuodostuneista pelaajista,jotka sirklaavat jäällä luksustyyliin ja laittavat kiekon taitavasti vastustajan ylämummoon.Ja onko loppuviimeksi maailmassa mitään niin seksikästä kuin Tapparan pelaaja kyyristymässä lähtemään räjähtävään luisteluvauhtiin?Vastaan: EI OLE!

Tappara on luotettava yhteistyökumppani.Homma toimii ja lupaukset pidetään.Sijoitusraha poikii takaisin ja jos ei näin tee,se pistetään tekemään.Fanilauman luotsissa ovat ihmiset,jotka oikeasti osaavat vastata soittopyyntöihin ja kiukuttelevat vain tarvittaessa.

Tappara on seura,jossa tehdään toki myös virheitä.Uusi suunta on kiikarissa heti jos ollaan metsään menty.Kuoppaan voidaan tilapäisesti tipahtaa,mutta sinne ei jäädä maatumaan.Jokainen uusi kausi on uusi mahdollisuus ja se tiedetään.Jos joku ei toimi,se vaihdetaan.Tämä on opittu.ja varsinkin parilta edelliseltä kaudelta.

Fanikokoonpano on myös jotain sellaista,mistä olen ylpeä.Joukkoon mahtuu jos jonkinmoista tallaajaa ja toistaiseksi kaikki ovat mahtuneet mukaan.Toki joitain on tapakoulutettukin matkan varrella.Vieraspelimatkoilta on tullut kiitoksia fanien käyttäytymisestä.

Fanit myös vaikuttavat Tapparassa ja heitä myös kuunnellaan.Mielipide painoi taannoin myös valmentajanvaihdoksessa kun herra Hirvonen joutui antamaan herra Dufvalle tilaa.C3:n huudoissakin kaikuu kiitos valmennuksesta aina tarvittaessa.

Yhteishenki,se on sellaista herkkua,mitä saa Hakametsässä lapioida ilmaiseksi sisuksiinsa.Yhtä perhettä ollaan.Joukkue ja fanit pelaavat yhteen.Yhdessä noustaan ja yhdessä kompastellaan.

Ja mikä on sitten se ehdoton kirsikka kakun päällä?No tietenkin nimmarienhaku näiltä kirvesrinnoilta.Parhaimmassa tapauksessa juuri pelin jälkeen pukuhuoneesta tullut,tekemisenmeiningiltä tuoksahtava,sukaton pelaaja tussi kädessä ja valmiina antamaan käsialanäytteensä fanin arkistoon...



lauantai, 6. lokakuu 2012

Jokeri pokeri POKS

Paljon on tapahtunut sitten edellisen kotipelin jälkeen.Syyskuun lopulla tupsukorvat taipuivat jälleen kirvesrintojen hellässä huomassa.Peliviikkoa varjosti ikävä uutinen Ilveksen liituraitaporukassa riehuneesta luottamuspulasta ja ennakolta saatiin jännittää luisteleeko joukkue ollenkaan kehiin.Luisteli.

Pelistä puuttui kuitenkin se kuuluisa paikallispelin hurmos.C3:n tunnelma on hiipunut huutoporukan siirryttyä toiseen paikkaan.Vielä muutama luottokurkku pitää fanikatsomossa yllä ääntä,mutta hiljaisempaa on.

Paikallispeli ei ollut kaikille mieleinen,sillä parkkipirkot laputtivat urakalla sakkoja hallin ympäristössä väärin pysäköityihin autoihin.Saalis oli melkoinen.Samalla on herännyt Kooveen puolelta keskustelua,onko oikein,että pysäköintilipuista kertyvät tulot jakaantuvat Ilvekselle ja Tapparalle vaikka Koovee kuuluu myös alueen käyttäjiin.

Rautakorpi on kouluttanut poikia välillä kovillakin sanoilla.Pukuhuoneessa ovat hymyt olleet välillä kadoksissa ja käytävillä on nähty lakananvalkeita vaeltavia haamuja.Punttiksella ei kuntopyörän selästä ole noustu pitäville jaloille.Taistelutahto kaivetaan selkärangasta kovalla työllä.

Eilinen Jokeripeli alkoi tuttuun tapaan.Kiekko mummolaan heti alkuminuuteilla.Hyvä ensimmäinen erä.Vähemmän osaavaa kiekollista toimintaa ja sähläystä toinen erä ja kolmannessa kirivaihe päälle.Ihan ei riittänyt,hävittiin 5-3.Hyvä peli kuitenkin ja tuvassa väkeä reilusti yli 7000.

Kirvesklubilla ilta meni tavallisen rennoissa meiningeissä.Juti tarjoili tiukkoja heittoja pelaajien edesottamuksista säästämättä yhdessäkään totuudensanassaan.Tauolla oltiin hetki myös Hansin matkassa kun kokki kiipesi haastateltavaksi klubi-isäntien sekaan.

Pelin jälkeen Rautakorpi sulki pukuhuoneen oven ja piti pitkän palaverin pojille oman leiviskän hoitamisesta joukkuepelaajina.Herrat Barkov ja Venäläinen kuuntelivat oman osansa ja saapuivat sitten klubille.Barkov luovutti pelipaitojaan ja Venäläinen  puolestaan pääsi Jutin tenttiin.Lopuksi saatiin nimmarit  =).

Lienee turha sanoa,että joukkue kaipaa armottomasti lisää potkua toimintaansa.Rautakorpi on hyvä,pistävä piikki lihassa ja pitää varmasti huolen siitä,että tavoite muistetaan.Vielä ollaan hyvissä takaa-ajoasemissa liigataulukossa ja kevääseen on vielä aikaa.Piste kerrallaan omaan pussiin.

Olette rakkaita!

tiistai, 25. syyskuu 2012

Sankarinviitta solmussa pyykkikorissa

Voi Äitimaaria jälleen mikä peli!Jo ensimmäisen tuomariesittelykuulutuksen jälkeen saattoi arvata miten pelissä tuli käymään.Mestaripuusilmät,herrat Levonen ja Broman tulisivat tuomitsemaan ottelun.Kenellekkään ei varmasti tullut yllätyksenä,että jyppiläiset saivat lähes kaikki syntinsä anteeksi ottelun aikana.

Ihan kaikkia eivät anteeksi saaneet,mutta suurimman osan ainakin.Tapparaltakin istuttiin.Tuukka taklasi törkeästi itsensä viitoselle ja ottelurangaistukseen.Pelin viime minuuteilla Venäläinenkin tempaisi Idiaminit jyppiläispelaajan päähän ja sai komennuksen suihkuun.Muuten Jyväskylän pojat saivat löylyttää kevyillä rangaistuksilla.

Kirvesrinnat hallitsivat ensimmäistä erää.Peliä ehti vanheta reilut kaksi minuuttia kun Koskiranta pussitti maalin.Toinen erä oli Jypin kahden maalin juhlaa.Kolmannessa maalit menivät tasan,Jypille yksi ja Peltolan maali Tapparalle.Hävittiin lukemin 3-2.

Fanikatsomon tunnelma on hiukan alavireinen nyt kun varsinainen huutoporukka on keskittynyt päätyyn.Hattuhylly on hylätty paikka.Toki tänään C3:ssakin riitti ääntä kun aktiivifanit kommentoivat tuomareiden ottamuksia jäällä.

Jonkinmoinen kato fanien keskuudessa on kuitenkin käynyt.Katsomosta puuttuu tuttuja faneja.Tuskin kenellekkään sattuu niin monta peräkkäistä menoa tai flunssapäivää,että jää monesta ottelusta paitsi.Olisikohan syynä viime kauden onneton menestys?Vai onko usko omiin loppunut tai voimat vähentyneet kannustustaakan alla kun tuloskin jäi surkeaksi?

Peli oli jännittävä loppuun asti.Häviöstä huolimatta kannustus toimi ja peli oli viihdyttävä.Pojat painoivat jäällä kuin laiva aalloilla.Välillä oli hyviä hetkiä ja välillä oltiin hukassa.Jyp oli kova vastus,mutta jos olisi saatu pidettyä ensimmäisen erän hurmos,olisi vastuskin taipunut.

Rautakorpi tuskin jättää avaamatta sanaista arkuaan.Äänivolyymiä varmasti riittää kopissa ja aamujäälle luistelee vakava porukka.Suunta on kuitenkin ylöspäin.Kipurahat täytyy vain maksella alta pois.Fanit jaksavat tukea omiaan eivätkä sarjataulukon alapään paikat ole ikuisesti meidän kirouksenamme.

"VIELÄ ME NOUSTAAN!!!!!"

maanantai, 17. syyskuu 2012

Ville Niemisen valkoiset hampaat

Viikonlopun työkiireet pitivät tämän naisen kaukana koneelta,mutta nyt onkin sitten aika ruotia lauantain hallikokemus.Olihan se kunniakkaasti liigakauden ensimmäinen kotipeli vaikka Kalpalle hävittiinkin.Vain niukasti yhdellä maalilla.

Hallille ehdin ajoissa.Joukkueen lämmittelyä katsoessani ihon alle levisi se tuttu,kuplivanlämpöinen tunne.Tutut sirklaukset ja maalivahtia kokeilevat laukaukset.Ihan samanlaiset rennot ranneliikkeet,joilla kypärä vipattiin huoltojoukkojen huomaan ennen peliä.Sitten vielä hetkeksi pukukoppiin keräämään henkeä ennen taistelua.

Illan taisteluun valmistautui myös herra Hirvonen,jonka jyhkeä,ontuva olemus vaelsi Kalpan vaihtoaitioon.Mitä lie tuuminut,Tapparan kuvioistahan hänellä oli varmasti tarkka vainu.Rautakorven suunnitelmiin asti eivät Hirvosenkaan näpit yllä.

Pelin alkajaisiksi kunnioitimme toukokuussa äkillisesti menehtyneen Pekka Marjamäen muistoa.Kuuluttajalle oli koottu pitkä teksti hänen saavutuksistaan sekä myös muita asioita hänen elämästään.Lehteriltä avautui iso lakana,jossa oli kuvattuna legenda itse pelinumeronsa kanssa.Lopuksi hallillinen yleisöä hiljentyi yhdessä.

Itse peli oli tasainen lukuunottamatta omintakeista tuomaripeliä.Tuomarin selässä on nykyisin numero,ei enää nimeä.Varmasti turvallisuus- ja työmukavuussyistä.Kirkkaimmat puusilmät omaavat seeprat ovat joutuneet melkoisen (aiheellisen) huutomyrskyn kohteeksi ratkaisuistaan.Luulevat varmaan olevansa nyt turvassa faneilta.....

Kirvesrinnat pelasivat alun varsin varmaotteisesti.Kalpa jyräsi ja sai ronkittua Tapparalle jäähyjä.Toki vierasjoukkueenkin jäsenet istuivat ja jopa yhdistetyn rangaistuksenkin.

Vaikka joukkue on uusi ja pelaajakokoonpanon opettelu vie aikaa niin yksi asia on varma,Ville Niemisen tunnistan kypäräpäistä varmimmin.Tuo valkoinen hammasrivistö loistaa kirkkaana maalinedustalta aina fanikatsomoon asti.Ja kun herra näyttää jäällä olevan lähes aina suu auki niin tunnistettavuus on perin helppoa.

Kalpalaiset kuitenkin lähtivät pisteiden kanssa kotiin.Metsolan taakse vilahti kolme kiekkoa.Hyvin laitettiin hanttiin.Herrat Ahtola ja Barkov tekivät kumpikin osuutensa.Se ei vain tällä kertaa riittänyt.Katsotaan sitten miten seuraavassa pelissä käy.